Tämäkin kuva on melko tuore, otettu nykyisen asuntoni takapihalta.  Kyseessä on oikeastaan mainoskuva, jolla myin viime viikolla toisen polkupyöräni.  Asun nykyään vuokrahuoneessa omakotitalossa, joka on hitaasti perusteilla oleva kasvissyöjien asuinyhteisö, entinen Hare Krishna-liikkeen vastaava projekti. Siinä on iso puutarha ja talokin on ihan mukava talvella. Se on kunnolla lämpöeristetty, mikä ei täällä päin maailmaa ole suinkaan itsestään selvyys.  Taloon kuuluvaa isoa puutarhaa ei ole viime aikoina hoidettu, joten se on hunningolla eikä näytä siltä kuin se näytti noissa  Googlen vanhoissa kuvissa alla.

Puutarhassa kasvaa vielä jotakin. Tällä hetkellä nautimme mm. oman puun sitruunoista sekä chileistä. Maaliskuun lopussa taloon muuttaessani nuo pensasaidoilta näyttävät viiniköynnösrivistöt tuottivat runsaasti rypäleitä. Niistä riitti iloa runsaaksi kuukaudeksi.

 Bayswater-niminen esikaupunki sijaitsee vajaa 10 kilometriä kaupungin keskustasta. Sinne pääsee mukavasti junalla tai sitten pyörällä rautatietä seuraavaa pyörätietä pitkin.  Minä turvaudun useimmiten pyörään. Käynkin keskustassa lähes joka päivä mm. joogatunneilla. Kylmän talven ovatkin tehneet paljon lämpimämmäksi n. 40-asteisessa huoneessa tapahtuvat Bikram-joogaharjoitukset.  Käyn parina iltana viikossa myös indonesian kielen kurssilla.

  Mukavista puitteista huolimatta ei tämä ole se paikka, mihin haluan jäädä eikä taloa ylläpitävä organisaatio tunnu olevan pidemmän päälle minua varten. Enkä minä oikein viihdy Perthissäkään, ehkä en koko Australiassa...  Mutta odotellaan tässä nyt vielä pari kuukautta ja sitten lähdetään ...toivon mukaan takaisin tropiikkiin eli hieman pohjoisempaan.

Kiitos Googlelle kuvista, joita käytin tässä kirjoituksessa. Ja kiitos myös niistä, joita niillä on netissä. Olin ihan haltijoissani kun löysin Street view-palvelusta haulla Mikolantie, Pertteli kuvan talosta, jossa asuin lähes koko teini-ikäni:

Talo näyttää edelleen samanlaiselta kuin 1970-luvulla. Väritkin ovat samat. Puutarhan omenapuita on vähemmän, samoin marjapensaita.  Meidän aikanamme suurin osa nurmikentästä oli perunamaana.

 Löytyy sieltä myös talo, jossa asuin ikävuosien 2 ja 6 välillä. Silloin talossa toimivat neuvola (terveystalo) ja Osuuskassa (Osuuspankin edeltäjä). Taloa vastapäätä sijaitsi Kaivolan koulu, jota kävin myöhemmin ja vain vuoden.

Ja tähän Perttelin urheilutaloon, 1960-luvulla vielä maamiestalo, liittyy myös muistoja, varhaisimmat hiihtokillpailuista ollessani n. 5-vuotias. Niistä sai palkinnoksi lusikan ja appelsiinin.

Ja sitten kuva viime joulukuulta Indonesian Jakartasta. Kuvasin ystäväni Indran Monas-muistomerkin edessä osallistuessamme autoton päivä- pyöräilytapahtumaan.  Juuri noille tienoille, kaupngin keskutaan, ovat viime akojeni skype-maratonpuhelut suuntautuneet... 

Suomen eduskuntavaaleihin liittyen, ja täysin epäpoliittisesti yhtään ketään demonisoimatta tai suosimatta, laitetaan vielä yksi kuvamuisto. Siinä Heikki Huhtanen (Aka. Henry Zalkin,  R.I.P 2000) sekä opiskelukaverinsa mm. Jussi Halla-aho (nykyään kaikkien tuntema poliittinen vaikuttaja) lauloivat läksiäisissäni.