lauantai, 25. elokuu 2018

Talossa ja puutarhassa - elokuuta Vietnamissa

Työt jatkuvat tämän vuokralla olevan talon ja puutarhan kunnostamiseksi.

Tässä  Youtube-video, ääniblogi, podcast, jossa esittelen paikan suomeksi.


Verkkoaita on nailonia, muovia. Sen tarkoitus on pitää naapurin kanat ja koirat poissa.  Yksi koirista tulee tarkistamaan paikkoja ja varastelemaan kenkiä ja muita tavaroita.  Se haluaa myös käydä osoittamassa, kenen reviirillä olemme. 

Elokuun albumista löytyy lisää kuvia (Goole-kuvat -linkki autkeaa uuteen ikkunaan. Siellä kuvat näkyvät isompina kuin tässä alla).


 

IMG_20180824_203548.jpg
 
Pitaia, lohikäärmehedelmä tuottaa satoa talon nurkalla. Se on itse asiassa kaktus, joka tekee hedelmää. 

 

IMG_20180824_203455.jpg

 

 
Emme asu kovin rysjässä, riittävän syrjässä minulle, naapureista ja isosta tiestä. Iltaisinkin valon on sähkövaloa. 

 

IMG_20180824_181622.jpg

 

 
Gecko tai kameleontti keittiön katonrajassa. 
Hyvä, että minun näköni on heikko, joten en yleensä näe kaikkia likaisia yksityiskohtia tästä talosta.

 

20180824_131902.mp4

 

 
Yllä olevan videon Google-versio. 

 

IMG_20180824_115412.jpg

 

 
Vesitankit talojen katolla.

 

 

 

 

IMG_20180824_115249.jpg

 

 
Lisää puutarhaa on aidattu. 

 

IMG_20180824_115235.jpg

 

 
Etupihalle istutan kasveja ja teen niistä näkösuojan, vihreän aidan. 

 

IMG_20180824_115229.jpg

 

 
Sain lahjaksi salaatintaimia. 

 

IMG_20180824_115219.jpg

 

 
Heikkakasa pihalla matkaa kohta säkkeihin. 

 

20180823_174529.jpg

 

 
Joka paikassa rakennetaan ja remontoidaan. Tässä buddhalaisen temppelin työmaa. 

 

IMG_20180823_172340.jpg

 

 
Ei tarvitse kauas mennä nähdäkseen nätimmät maisemat. 

 

 

 

 

IMG_20180823_112720.jpg

 

 

IMG_20180823_101509.jpg

 

 
Puiset ikkunaluukut makuuhuoneessa. 

 

IMG_20180823_101451.jpg

 

 
Hyttysverkkoa sängyn ympärillä ei oikeastaan tarvita. 

 

IMG_20180823_093505.jpg

Jätekasa on peitetty mullalla ja savella. Sinne on istutettu kasveja. 

 

 

IMG_20180823_093449.jpg

 

 

IMG_20180823_093440.jpg

 

 

IMG_20180823_093437.jpg

 

 

IMG_20180823_093423.jpg

 

 

IMG_20180823_093145.jpg

 

 

IMG_20180823_093135.jpg

 

 
Siemeniä olen heitellyt vähän arpapelillä. Vahvimmat kasvit selviävät. 

 

IMG_20180822_074752.jpg

 

 
Autokatos muussa käytössä. 

 

IMG_20180823_093311.jpg

 

 
Ituhippi idättää mung-papuja. 

 

IMG_20180822_074735.jpg

 

 
Aita ei ihan isompia myrskyjä kestä. 

 

IMG_20180822_074728.jpg

 

 
Portista pääsee puutarhaan. Kaikki on tehty kierrtätysmateriaalista. Nailonverkko on ostettu uutena. 

 

IMG_20180822_074717.jpg

 

 
Ihmeköynnös, bougainvillea. 

 

IMG_20180822_074713.jpg

 

 
Tiiliä, vanhoja lipastonlaatikoita ja muuta kierrätettyä on käytetty kukkapenkkien aineksena. 

 

IMG_20180822_074656.jpg

 

 

IMG_20180822_074651.jpg

 

 

IMG_20180822_074644.jpg

 

 
Täällä sataa lähes joka päivä. 

 

IMG_20180821_203656.jpg

 

 
Siemeniä. 

 

IMG_20180821_143931.jpg

 

 

IMG_20180821_143926.jpg

 

 

20180820_172534.jpg

 

 

20180820_172453.jpg

 

 

20180820_172445.jpg

 

 

20180820_172428.jpg

 

 

20180820_172331.jpg

 

 

20180820_172319.jpg

 

 

20180820_172308.jpg

 

 

20180820_171101.jpg

 

 

IMG_20180820_160232.jpg

 

 

IMG_20180819_155524.jpg

 

 

IMG_20180819_155344.jpg

 

 

IMG_20180819_155235.jpg

 

 

IMG_20180819_153350.jpg

 

 

IMG_20180819_153200.jpg

 

 

IMG_20180819_153152.jpg

 

 

IMG_20180819_120135.jpg

 

 

IMG_20180819_153143.jpg

 

 

IMG_20180819_120133.jpg

 

 

IMG_20180819_120120.jpg

 

 

IMG_20180819_110804.jpg

 

 

IMG_20180819_101321.jpg

 

 

IMG_20180819_101313.jpg

 

 

IMG_20180819_093106.jpg

 

 

IMG_20180819_101310.jpg

 

 

IMG_20180819_093034.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

maanantai, 20. elokuu 2018

Elokuu 2018 - Koulu vaihtui vanhaan taloräjään

 

Tässä taas vlogi, ääniblogi, podcast, mikä se sitten liekin: kaksi äänitettä, asiallisesti päällekkäisiä osittain, mutta menköön. Ne kokosin yhteenYoutube-videoon ja lisäsin kuvaa.  Kuvat eivät aaskaan aina liity suoraan kuultavaan puheeseen. 

 

 


Ei tullut koostettuja kuulumisia heinäkuun lopussa vaan äänipäivitys kuun puolivälissä. Jatketaan samaa linjaa: ei mikään pakkopullapäivitys kuun viimeisenä päivänä vaan tarinaa silloin kun se minulle sopii.


Mainitsen puheessani ASMR, äänellä renouttaminen, aivo-orgasmi, mikä se sitten lie. Tuohon asiaan tutustuin heinäkuussa yrittäessäni löytää keinoja unen pidentämiseen. Minullahan on ollut lähes aina ongelmana se, että herään liian aikaisin. Nukahdan kyllä lähes heti kun pää koskettaa tyynyä, mutta herään sitten neljän-viiden tunnin päästä pissahätään, selkäkipuun tai ulkoa kantautuviin ääniin. Etsiskelin nukahtamismusiikkia, renoutusmusiikkia, alfa- ja beta-aaltoja, joita voisin soittaa pienestä kaiuttimesta nukkuessani. Sitten löysin asmr-kuiskaukset ja halusin opetella pitämään niistä. Ei onnistunut. En vain voinut sietää suurinta osaa niistä.   Päättelin siis, ettei ASMR-toimi minulla, sen sijaan nuo koneellisesti tuotetut puhtaat äänet, erityisesti matalat äänet, bassoäänet, tuottavat mielihyvää. Samoin tietysti luonnonäänet, parhaiten sekoitettuna elektronisesti tuotettuun renoutusmusiikkiin.  Noista puhe- ja kuiskausjutuista ainoastaan muutama japanilainen japaniksi puhuttu toimi, koska siitä ei ymmärtänyt sanoja ja ne äänitteet ovat teknisesti korkealaatuisia.

mm17.jpg

 

 

 

 

 

Yllä esitetyn videon eli ääniblogin otsikossa on hieman tulkinnan varaa: minä en oikeasti saanut potkuja koulusta, vaan annoin ne itse itselleni eli lopetin vapaaehtoisena opettajana toimimisen, koska minua kohdeltiin kuin palkallista opettajaa: annettin ylisuuria ryhmiä ja opetus oli kaukana siitä, mitä alun perin sovittiin. Minun oli määrä opettaa keskustelutaitoja, mutta siitä ei tullut mitään  koska ympäristö oli kaikuva aj ryhmät ylisuuria.

Valmistelin huolella materiaalia mm. ympäristöasioista oppiainetta "science" varten, jota opetin englanniksi. Se kait vastannee lähinnä ympäristöoppia pienemmille ja kaikkia luonnonteiteoita: biologia, maantiede, fysiikka, kemia yläasteikäisillä.  Parin erityistä painoa ympäristön siisteyden korostamiselle: sille, ettei muovia pitäisi heittää luontoon eikä varsinkaan vesistöihin.

IMG_20180713_181104.jpg

Osalle opetus meni perille, osalle ei. Ryhmät olivat niin heterogeenisiä, että oli lähes mahdotonta löytää kaikille sopivaa tasoa. Niinpä valitsin keskitason sijasta haastavimman, eli tason, jota ymmärtävät hyvin englantia osaavat. Ulkomaalaisena opettajana ja englantia osaavana katsoin, että minun tehtäväni ei ole vain paikata paikallisia opettajia, opettajia vaan nimenomaan tuoda esille omaa osaamistani, myös omaa persoonaani: antaa lasten tutustua ulkomaalaiseen ja siihen, mitä muualta tuleva ajattelee asioista. Kyllä, myös vegaanipropagandaa annoin tulla asiaan liittyen: tosin pehmeästi esitellen enkä mitenkään saarnaten. 
 
20180730_115312.jpg
 
Olin jo aiemmin ilmoittanut, että lopetan elokuun lopussa. Halusin kuitenkin lopettaa  aikaisemmin, ja siihen tarjoutui hyvä tilaisuus kun koulun omistaja valehteli minulle ja jätti monia pyyntöjäni huomiotta.  Niinpä ilmoitin lähteväni jo heinäkuun lopussa. Se merkitsi myös koulun minulle vuokraaman asunnon menettämistä. Harmittavaa, sillä se oli täkäläisen standardin mukaan siisti yksiö. Siinä oli myös lautalattiainen parvi. 

20180730_115757.jpg

Lähtemistä helpotti tosin se, että naapuriin oli hankittu koiranpentu, jota pidettiin päivät lyhyessä hihnassa.
IMG_20180728_095922.jpg
 
 Minä seurustelin välillä sen kanssa aidan läpi. Pidemmän päälle meistä olisi voinut tulla kaverit.
Kävi tietysti sitä sääliksi: olisi tehnyt mieli ottaa se hihnasta ja videä kävelylle.   Vaikka koiravarkaiden pelossa omistaja olisi voinut kieltää sen, olisin silti voinut kysyä, näin jälkiviisastellen. 
 
20180730_081122.jpg

Näiden vajaan kahden kuukauden aikana olin hankkinut ison kasan taloustavaraa ja muuta kodin käyttöesineistöä. Ne piti nyt pakata, kämppä siivota ja suunnata kohti uutta.  Tietysti piti myös etsiä uusi paikka, minne asettua. Onnekseni minä en olltu siinä asiassa yksin: puolison veli asuu seitsemän kilometrin päässä asunnosta. Suunnitelmani oli muuttaa lähemmäs hänen taloaan, jotta sitten kun Myy tulee tänne käymään tai asumaan, hän voi viettää aikaa veljen perheen kanssa.  Vielä enemmän minulle oli apua, ja on vieläkin, nuoresta miehestä, jolle minun oli alussa määrä opettaa englantia, mutta hänestä on sittemmin tullut ystäväni ja avustajani.  Hän auttoi minua muutossa ja yritti myös etsiä minulle asuntoa.  Myyn veli kuitenkin löysi sellaisen, erittäin halvalla. 
 
 
20180731_151141.jpg
 
Uusi asuntoni on parin sadan metrin päässä veljen asunnolta. Iso talo ja iso piha, mutta minkälaisessa kunnossa ... Tämä oli haiseva läävä keskellä kaatopaikkaa, kun tulin tänne.   Aluksi tuntui masentavalta, järkyttävältä ja toivottomalta katosa sitä roskakasaa, joka oli levietetty ympäri pihaa, kosteusvaruioiden tummiksi värittämiä sinivihreitä seiniä. Tuli mieleen se asunto, jossa asuin opettaessani Ukrainassa.
 
 
20180804_063058.jpg
 
Alkujärkytykseissäni olin jo lähetä muualle: joko hotelliin tai pyytää ystävääni auttamaan minua vuokraamaan toinen asunto. Olin kuitenkin maksanut heti käteelyssä kolmen kuukauden vuokran. No, eihän se minulle paljoa olisi jättää kämppä siitä huolimatta.  Vuokra on 1,5 miljoonaa Vietnamin dongia kuukaudessa eli nykykurssin mukaan noin 56 euroa plus muutama euro pankille kortin käytöstä ulkomailla. Minjulla on vielä sekä suomalainen että australialainen pankkikortti, muttei täkäläistä.  
 
 
20180731_151846.jpg
 
 
Vaikka olisinkin tässä vain kolme kuukautta, päätin nyt käyttää paljon aikaa ja tarmoa tämän paikan parantamiseen. Tämä on sen verran  iso talo, että tänne voisi vaikka perustaa pienen kieliluokan.

IMG_20180820_160217.jpg

Nyt noin kolmen viikon ahertamisen jälkeen kaikki näyttää jo paljon paremmalta. Tästä voisi saada jopa ihan asuttavan kämpän aikaa ja vähän rahaa käyttämällä. 


20180804_063154.jpg
 
 
Pihalla vierailevat naapurin koirat ja kanat.  Juuri saatiin ystäväni kanssa tehtyä aita, joka pitää ne ainakin suurimmaksi osaksi poissa. 
 
IMG_20180807_172828.jpg
 
IMG_20180807_185454.jpg
 
 Huomaa kuvassa oikealla pitaya, joka kasvaa talon katolle.
Siitä on jo pari hedelmää saatu:
 
 
 
IMG_20180819_153200.jpg

Tosin kumppanin mielestä tähän ei kannata käyttää rahaa juuri lainkaan. Se on tällä hetkellä pienoisena ryppynä välillämme.   Hän on ollut täällä noin viikon verran, ollut poissa normaalista ympäristöstään, jossa hän seuruesteli ätitnsä ja muiden pihapiirin ihmisten kanssa. Täällä ympäirstö on hiljaisempi ja sosiaalisesti passiivisempi hänelle. Hän viettää päivät kotona siivoten ja kokaten. Minä vietän enemmän aikaa tietokoneeni ääressä. Tunnen oloni kiusaantuneeksi ja rjoitetuksi, ihan niin kuin siellä Lai Vungissa, jossa olin linnoittautuneena tietkoneeni taakse ikkunattomassa huoneessa. Täällä on ikkunoita, siat eivät haise, eikä paljoa kalakaan. Täällä olisi mukavampaa olla yksin, joten ehkä lähetän hänet kotiin ja vain vierailemme toistemme luona silloin tällöin.  Matkaa väliolämme on noin 400 kiloemtriä, mutta täkäläisissä oloissa sen taitttamiseen kahdella bussilla menee noin kaksitoista tuntia, joskus vähän enemmänkin.


20180803_170447.jpg

Täällä olen hankkinut kaasuhellan pulloineen ...  n. 30 euroa.
 
20180804_094911.jpg


ja vähän käytetyn jääkaapin ... Sharp-merkkinen, valmistettu Thaimassa, n. 140 euroa. 
 
mm5.jpg
 
Lattia on kuitenkin hyvässä kunnossa: helppo siivota. 
 
mm2.jpg
 
Sisäkaton ja ulkokaton välillä on  korkea tyhjä tila. todennäöisesti ulkokatto vuotaa ja vesi imeytyy sisäkattoon. Suomessa se kehittäisi hometta, mutta täällä ehkä ei, koska lämpö- tai muita eristyksiä ei ole.  Ikkunanpielistä ja ovista sekä seinässä olevista tuuletusaukoista pääsee aina raikasta ilmaa sisälle.
IMG_20180810_090122.jpg
 
Pahimpia paikkoja olen maalannut ...   Eihän se jälki läheltä katsoan suomalaiselle kelpaisi, mutta näissä oloissa ihan passeli. Keltainen väri tuo auringonpaistetta taloon tämän sadekauden keskellä.
 
20180820_172308.jpg

Takapihakin on jo suhteellisen siedettävä. En kuljetuttanut jätteitä pois vaan kasasin ne ja peitin kansan osittain biojätteellä: oksia, risuja sekä multaa ja savea. Istutin kasaan runsaasti pistokkaita ja heittelin siemeniä. Tuon verkkohäkkyrän alla kasvaa pataattia, joka on tämän alueen maatalouden ehkä halutuin tuote: sitä videään tonnikaupalla Japaniin.

IMG_20180809_154641.jpg
 
Makjuuhuonekin sain yhteen seinäänsä maalia: Tuo musta möjä ei haissut homeelle vaan mullalle, joten pesin sen pois ja  sutaisin tuota samaa keltaista maalia sen päälle. Se on emalipintaista, siis kiltävää öljymaalia. Kaipa se stuossa seinässä kestää sen puoli vuotta tai vuoden, jotka pisimmillään lienen tätä taloa asuttava.   Kolmen kilon pänikkä tuota maalia maksoi on kuusi euroa. Sitä piti sitten laimentaa öljyllä (n. 10%). Ystäväni osti sitä tarkoitusta varten haisevaa moottoriöljyä. 
 
 
IMG_20180810_124739.jpg
 
Puiset ikkunaluukut ovat todella hyvät olemassa makuuhuoneessa. Muutenkin kaipaan enemmän puuta joka paikkaan.

mm6.jpg
 
IMG_20180810_140701.jpg
 
Sänkykin on vanha metallinen. Se oli täällä ennestään. Sen sijaan patja piti uusia ja vuodevaatteet. 
 
IMG_20180809_174638.jpg
 
 
Erehdyksessä, ajattelematta tulin ostaneeksi paljmuöljypatjan, vai onkohan se öljypalmupatja.  Palmuöljyä Malesiasta. Sen tuotanto tuhoaa oranguatien, metsäihmisten paikallisella kielellä, elinympäristöä. 
 
 
20180820_172534.jpg
 
Nyt piha on aidattu, vain kunnon portti puuttuu. Sen virkaa toimittaa nailonverkkoviritys: samaa materiaalia, jota on myös tuo etupihan jakava aita-. 
 
20180820_172331.jpg
 
 
 Osa etupihasta on nyt aidattu niin, etä siellä voi pitää pientä kotipuutarhaa. Olen jo istuttanut kaikki siemenet, mitä minulla on viime vuodelta jäljellä. Suuri osa niistä soveltuu paremmin tähän almstoon kuin sinne Lai Vungin kuumuuteen.

Suuri osa siemenistä, mm. niistä, jotka meillä maaliskuussa vieraillut Inge lähetti Saksasta, istutin ystäväni kanssa jo edelliseen paikkaan ja ne keltaise muovilaatikot jäivät naapurille.  Annoin ne hänelle, koska arvelin, ettei niille olisi tilaa muuttokuormassa. Ehkä niille olisi ollut.


IMG_20180701_094342.jpg 
Eniten toivon, että tomaatit lähtisivät kasvamaan, myös jasmiini ja muut hyvälle tuoksuvat kasvit. Passionhedelmää ja papuja haluan myös kasvattaa: sellaisia kiipeäviä kasveja, jotka muodostavat vihreän aidan.  Karipuun, murraya koenigii, siemenet katosivat heinäkuussa. Minulla on kuitenkin yksi puu kasvamassa siellä Lai Vungissa. Siitä voi laittaa oksan itämään kunhan se kasvaa vähän isommaksi. 
 
 
 IMG_20180819_155344.jpg

Osa niistä säilyi myös tänne, ja täältä yritän viedä itäneet kasvit mukanani.
 
IMG_20180724_061854.jpg

Verratuna Lai Vungiin täällä on paikallisliikenne, jota pystyn käyttämään. Tällaisella vihreällä bussilla matkustan Dalatin kaupunkiin joogaan ja joillekin ostoksille. Matka kestää noin tunnin, 30 kilometriä, bussi pysähtelee usein ottamaan ja jättämään tavaraa paikallisille yrittäjille.

IMG_20180707_060328.jpg

Bussilippu maksaa alle puoli euroa, ehkä 30 eurosenttiä. Taksilla tuo matka maksaisi noin 10 euroa.

IMG_20180707_061251.jpg


Edelliseltä asunnolta oli noin kilometrin matka bussiasemalle, jolta tämä bussi lähti ja jolle se saapui. Nyt täytyy kävellä tien varten, nähdä bussi ja pysäyttää se. Onneksi usein, erityisesti aamulla, matkan varrella on koululaisia, jotka odottavat bussia. Saatan liittyä heidän seuraansa odottamaan.  Muutaman kerran on sattunut, että yksin ollessani bussi lähteen nenäi edestä tai ei pysähdy vuokseni. Sama tapahtui asemalla. Kuski lähti äkkiä liikkelle kun minä odottelin kahvilassa lähistöllä ja olin keskittynyt puhelimeeni.
 
IMG_20180707_061323.jpg
 
Bussiaseman lähellä on tori, jossa myydään vihanneksi, hedelmiä, lihaa ja kalaa. Lihat ja kalat ovat tietysti ulkoilmassa alttiina kärpäsille ja pölylle. Siitä syystä monet matkailijat, vaikka olisivatkin kotona sekasyöjiä, syövät täällä vain kasvisruokaa. Ihan viisas valinta.

Eläintuotanto ja eläinten muukin kohtelu on täällä avoimesti esillä. Välillä kysy itseltäni, onko se humaanimpaa kuin länsimaiden piilotetut eläintehtaat.
IMG_20180816_113331.jpg

Tässä linja-autossa on sitä tunnelmaa, joka oli suomalaisissa onnikoissa ja linjreissa 1960- ja 70-luvuillakin. Näissä on vieläkin rahastaja, ja matka maksetaan käteisellä.  Välillä käytävä on säkkien, laatikoiden ja pitkien putkien tai muun ison tavaran tukkima.

 

 

 

 

mm7.jpg

 

 

 

 

Bussilla matkustan Dalatiin joogatunnille ja joskus muihinkin tilaisuuksiin. Sivanada-joogakeskuksessa kävin elokuun alussa myös kuuntelemassa gurua ja kirtan-laulantaa. 

 

 

mm9.jpg

 

 


Olen myös ostanut kaksi joogamattoa: yhden kotiin tuotavaksi ja toisen keskuksessa pidettäväksi.

mm14.jpg

Joogan lisäksi Dalatin-reissuihin liittyy myös matkustamisen eksotiikkaa ja maiseman vaihtoa.  Ilmasto ja maisemat ovat jo parin kilometrin päästä toisenlaiset: aletaan kiipeämään korkeammalle vuoristoon, jossa ilma on kylmempää, raikkaampaa ja mös kylmempää. Siellä sataa enemmän, ja maisema on mäkisempää.

 

 

 

mm11.jpg

 

 

 

 
Kaupungin keskustassa näkee kaikenlaista mielenkiintoista: kadulla laiduntava hevoslauma ... 

 

mm12.jpg

...kaupungin keskustan tuntumassa kuin suomalainen järvimaisema.

 

 

mm13.jpg

 

 

 

turistialueella paljon kukkaistutuksia.

 

 

 

 

hbd.jpg


Elokuun komantenatoista päivänä minä täysin 55 vuotta.

 

 

 

 

 

IMG_20180812_200103.jpg

 

 

 
Päivää ennen kumppani tuli käymään vanhoilta ausinseuduilta Lai Vungista Mekong-joen suistosta. 

 

P_20180813_143636_BF.jpg

 

 
 

 

IMG_20180814_190717.jpg

 

 

IMG_20180814_195114.jpg

 

 

IMG_20180814_202700.jpg

 

 

 

mm18.jpg

Kotitekoista hapankaalia: ei maitoheraa eikä ostettuja bakteereja: vain hakattua vlkoista tai punaista kaalia, punajuurta, porkkanaa, ja vanhasta hapatuksesta vähän menua.


vv3.jpg


Viisumini umpeutuu syyskuun alkupuolella. Se saattaa tietää matkaa toiseen maahan, ehkä Thaimaahan. Mahdollista saattaa olla myös viisumin uusiminen ilman, että täytyy poistua maasta.

 

 

 

 

 

 

 

map.JPG

 

 

 

Suomesssa en ole tänä vuonna käynyt. Elokuussa alkoi tehdä mieli sinne, varsinkin kuulin että veljentyttärelläni Alinalla olisi häät syyskuun ensimmäinen päivä. Silloin lennot ovat kuitenkin vielä kalliita. Bagnkokin kautta pääisi halvemmalla jo loppukuusta kun turistikaudessa on tauko.

 

 

 

 

 

 

 

mm19.jpg
 
 
Koirat, Kito ja Mini, kyllä, minulla on niitä ikävä. Kävin siellä tervehtimässä heitä heinäkuun puolivälin jälkeen, tarkalleen kuukausi sitten.  Ehkä käyn uudestaan viisumin uusintamatkan yhteydessä. 

 

mm20.jpg

 

 

 

 

IMG_20180719_040014.jpg
 
IMG_20180716_092451.jpg
 
 
 
IMG_20180711_141027_1.jpg
 
 
Lien Nghia on tuon Duc Trongin keskustan nimi. Minä ikävöin sinne takaisin. Siellä ovat bussiasemat, kaupat, iso tori: siistinpää ja puhtaampaa kuin täällä landella.   Tiellä tapasin veispuhveleita. 
 
IMG_20180711_105457.jpg

Maatalous on alueen pääelinkeino. Vihreätä on helppo löytää pääkadulta poistuttua. 
 
IMG_20180709_200754.jpg
 
Mangosteeni, paikallinen hedelmä. 
 
IMG_20180708_081610.jpg

Joka paikassa ihmisillä on taipumus roskata ympäristöään. 
 
IMG_20180708_072006.jpg
 
Liikenne on täällä suhteellisen rauhallista. Pääkatu on samalla Dalat-Saigon -valtatie. Sillä liikkuu busseja ja kuorma-autoja välillä pelottavan suurella nopeudella. 
 
IMG_20180708_061434.jpg
 
Vanhan asunnon lähellä oli järvi, jonka ympäri kävelin aika usein. 
 
 
IMG_20180706_115124.jpg
 
IMG_20180706_115044.jpg
 
IMG_20180706_114530_1.jpg
 
IMG_20180706_113129.jpg
 
IMG_20180705_133741.jpg

Korealainen painekeitin.  Aromipesä ja airfryer ovat vielä Lai Vungissa. 
 
IMG_20180704_154121.jpg
 
Vanhassa asunnossa koulu tarjosi jääkaapin ja induktiohellan. 
 
 
IMG_20180703_091206.jpg
 
Ostin juoksukengät tarkoituksena alkaa juoksemaan. 


 
 
 
IMG_20180630_194347.jpg

Jakkipuun hedelmä (jackfruit) 
 
VID_20180630_135729.mp4
 
 
20180730_144234.jpg
 
20180730_150431.jpg
 
20180731_062143.jpg
 
20180731_064543.jpg
 
20180731_092625.jpg
 
 
 
 
 
20180728_184951.jpg
 
20180801_062633.jpg
 
20180801_062958.jpg
 
 

maanantai, 20. elokuu 2018

Elokuu 2018 - Koulu vaihtui vanhaan taloräjään

maanantai, 2. heinäkuu 2018

Kesäkuu 2018 - Uusi elämä etäsuhteessa ?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

IMG_20180601_205813.jpg

 

 

 

 
 

Ero kolme kuukautta häiden jälkeen!  Kyllä minä sen tiesin, ettei siitä tule mitään.  Niin vastuuton tyyppi, käyttää vain hyväkseen nuoria aasialaistyttöjä.  Samahan tapahtui silloin Australiassa Nancyn kanssa: ensin lähti muka työreissuille, mutta sitten muutaman kuukauden jälkeen kerrottiinkin erosta.
 

IMG_20180531_084048.jpg

 


Tällaisia pohdintoja on varmastikin käyty Suomessa ja ehkä muuallakin Facebook-päivitysteni pohjalta. Minä tietysti kiistän kaiken. Tarkoitus ei ole erota, mutta tarkoitus ei ole myöskään uhrautua ja jäädä sinne sianpaskan hajuun ja tukalaan ympäristöön  peräkammarin mieheksi, joka istuu tietokoneensa ääressä ja tulee syömään käskettäessä ja joka kuukauden lopussa siirtää pankkitilille sovitun summan majoituksesta ja ruuasta ja vähän myös säästettäväksi. Minä haluan aktiivisempaa elämää: liikkua enemmän: kävellä, juosta, joogata. Haluan tavata ihmisiä, puhua ihmisten kanssa, haluan ystäviä.  Haluan myös olla hyödyksi: opettaa.

 

 

 

 

IMG_20180630_134603.jpg

 


Olen lähtenyt tänne unelmieni maisemiin:  vuoria, jokia, järviä, metsiä, jopa mäntymetsiä. Olen asettunut tänne, missä on välillä liian kuuma, mutta useimmiten ihan siedettävä ilma jopa ulkoiluun.  Olen alkanut käymään joogatunneilla, Sivananda-joogaa kerran-pari viikossa. Pystyn taas olkapääseisontaan ja jopa jonkinlaiseen päälläseisontaan seinää vasten.  Tunnen eläväni ja tunnen, että kehoni on palautumassa normaaliksi: pystyn nukkumaan paremmin, tunnen enemmän nälkääkin. Välillä on hieman vilu, välillä hiki virtaa. Ilamsto on täällä kuin Suomen kesä, silloin kun on +26, hiki valuu. Näin ei ollut tuolla alempana tropiikissa. Tämäkin on tropiikkia, mutta ollaan tuhannen metrin korkeudessa.  Joogaa ja länsimaisia kontakteja varten matkaan paikallisbussilla 30 minuuttia ja 30 kilometriä 500 metriä ylemmän Dalat-nimiseen kaupunkiin.

 

 

 

 

 

 

IMG_20180627_071512.jpg

 

 

 

 


Sinne matkaan yleensä tiistai-iltapäivälä. Klo 17:30 on puolentoistatunnin joogatunti: hengitysharjoituksia, aurinkotervehdyksiä ja muita liikeharjoituksia, rentoutumista. Tunnit ovat kaksikielisiä: englanniksi ja vietnamiksi.  Toisin kuin aiemmin, en enää yritä ahnehtia eri tyyppisiä joogakokemuksia vaan yritän nyt juurtua tähän. Tämä on riittävän lähellä sitä, mitä oli jooga Cairnsissa vuonna 2009 kun aloitin sen Knoff yoga -studiolla.  Opettajani ja ystäväni James ja Nicky ovat nyt myyneet studionsa ja siirtyneet Aurinkorannikolle viettämään eläkepäiviään.

 

 

 

IMG_20180627_104659.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiistain ja keskiviikon välisen yön vietän hostellissa noin 5 - 7 euron hintaan.  Hostellia pitää sakalainen kaveri vietnamilaisen vaimonsa kanssa. Hän osaa myös venäjää, ja hän leipoo ruislimppuja, joita ostan yleensä yhden tai kaksi viikon herkkuhetkiin.

Sitten keskiviikkoaamuna käyn vielä 7:30 - 9:00 tunnilla, minkä jälkeen otan noin 50 eurosentin hintaisen paikallisbussin takaisin tänne vähän alavimmille maille.  Tällä minulla on mukava asunto, haastavia opetuskokemuksia kaikuvissa luokkahuoneissa meluavien lasten keskellä.

IMG_20180615_190356.jpg

Suomen koulujärjestelmän maineella ratsastaen yritän saada jotain parannuksia aikaan tässä yksityisessä kielikoulussa, joka puitteiltaan muistuttaa kuitenkin venäläistä valtion koulua tai suomalaista kansakoulua 1960-luvulta.


IMG_20180629_105655.jpg

Olen ostanut polkupyörän, jonka koreissa kannan kotiin läheiseltä torilta ostettuja vihanneksia ja hedelmiä.  Välillä käyn ostamassa juuri jauhettuja kahvipapuja. Pyydän myyjää jauhamaan arabica-robusta-skoituksen, keskipaahtoa, silmieni edessä.  Sen kilohinta on noin 5 euroa.  Minä keitön puolivahvaa espresseo mutteripannulla. Sen sekoitan soijamaitoon ja juon lattena.



IMG_20180627_104647.jpg


Kaupungin halki menee Dalat-Saigon valtatie. Sillä on paljon kuorama-autoliikennettä. Isoja rekkoja nämä tiet eivät kestä. Mutta sadan metrin päässä valtatiestä on joki ja sen takana maalaismaisemia kivisine ja kuoppaisine sorateineen.  Täällä sataa melkein joka päivä, yleensä iltapäivästä. Se ei minua häiritse.

VID_20180630_140134.mp4


IMG_20180630_151456.jpg

Torilta saa perunaa, punajuurta, tomaattia, kaalia.  Kilometrin päässä asunnolta on myös kauppa, josta saa ostettua vegaanista makkaraa ja lihankorvikkeita.


Koirat, totta kai minulla on niitä ikävä, samoin kuin emäntääkin. He ovat vajaan 400 kilometrin päässä, mutta matka sinne kestää noin 14 tuntia. Saigonissa pitää vaihtaa bussia, mutta siellä usein myös yövyn ja käyn osotoksilla. Minulle sopivia vaatteita saa vain sieltä, Dalatissa niitä ei juuri ole: jopa kalsarit ovat liian pieniä.

 

 

 

 

 

 

 

IMG_20180624_071746.jpg

 

 

 

 


Juhannuksena kävin Saigonissa juhlimassa paikallisten suomalaisten kanssa. Pikkutunneille asti siinä venähti ja aamulla parin tunnin unien jäkeen meno jatkui, minulla huomattavasti rauhallisemmin kuin muilla, joten hyvin kunto sen kesti  Tuli käytyä jopa saunassa ja uima-altaassa. 

Se oli ihan eri maailma kuin se, missä elän arkeani. Oli kiva käydä, mutta kyllä minä mieluummin elän täällä paikallisten keskellä lähempänä heidän elämäntyyliään ja elintasoaan. Tosin jos olisin rikkaampi, lähestyisin ehkä hieman tuota ekspatriaattien hulppeaa ja omiin piireihinsä eristäytynyttä elämää.



IMG_20180619_121758.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Heinäkuun puolivälissä, yli 6 viikon tauon jälkeen käyn Lai Vungissa viikon lomalla tervehtimässä Myytä ja koiria. Hän saattaa tulla sen jälkeen viikoksi-pariksi tänne. Elokuun lopulla minulla umpeutuu viisumi, ja täytyy käydä Thaimassa tai muualla ulkomailla hakemassa uusi.












 

 

keskiviikko, 30. toukokuu 2018

Toukokuu 2018 - Opettajan paluu

  • Toukokuun 2018 Kuva-albumi (Google-kuvat)
  • Kieku minicast  1.5.2018: Vappunakin joisin mieluiten suomalaista kraanvettä. Vuonna 2012 kävin Suomessa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Vapusta muistan sen, miten vanha hokeam "Klrava vappen, hela natten, dricka bara kranavatten" tuli todeksi. Siman sijasta maistuin kraanavesi.  Tässä kerron suhteestani juhlapäiviin: uusimpina Vietnamin TET-juhla, kuukalenterin mukainen Uusi Vuosi, sitä ennen Kiinalainen Uusi Vuosi Singaporessa ja Australiassa.  Vapusta ei ole kovin montaa hienoa juhlamuistoa. Toki olen simaa ja munkkeja nauttinut joskus.
  • Tässä vapunaaton tunnelmia  30.4.2018: Sauvakävelyllä Vietnamissa (Kieku minicast).
  • Google slides -diaesitys toukokuun kvista ja tapahtumista.  Esitys on myös upotettu alle. Olen opetustehtäviäni varten tutustumassa Google-työkaluihin, joiden avulla melkein kaiken sen, mitä Microsoft-officella pystyi ennen tekemään omalla tietokoneella, voi nyt tehdä verkossa, jopa puhelimalla tai tabletilla




Vapun ja kuninkaan juhlapäivän jälkeen lähdin taas sinne ylänköaluulle Lâm Ð?ng-nimiseen maakuntaan Dalatin kaupungin liepeille Duc Trongin piirikuntaan Lhien Nghia-nimiseen pikkukaupunkiin.  Majoituin samaan Khai Khai -hotelliin kuin pari viikkoa sitten.   Kävin paikallisessa kielikoulussa haastattelussa, anooin opetusnäytteen ja tulin hyväksytyksi vapaaehtoiseksi opettajaksi.  Ansiotyötä en saa tällä hetkellä tehdäkään, koska tilanteen mukaisen viisumin hakeminen on kesken ja se vie oman aikansa. Tosin en minä ansiotyötä ole etsimässäkään vaan vapaaehtoista osapäivätyötä. 

Tapasin paikkakunnalla myös nuoria auikuisia, jotka halusivat parantaa englannin osaamistaan keskustelemalla kanssani tai muuten vaan halusivat kontakteja ulkomaalaiseen.  Tämä kaikki sopii minulel erittäin hyvin. Verrattuna nykyiseen asuinpaikaan Mekong-joen suistossa, jossa minulla ei ole juurikaan kaverieta ja sosiaalisia kontakteja, tuo paikka tuntuu paratiisilta: siellä on ihmisiä, joiden kanssa voin jutella, joilta saan apua jokapäiväisissä asioissa, hankinnoissa.  Reilun puolen tunnin ja vajaan euron maksavan bussimatkan päässä on Dalatin kaupunki, jossa on sitten enemmän ulkomaalaiskontakteja tarjolla. Sieltä saa myös ruisleipää ja hapankaalia, ehkä paljon muitakin tuotteita, josita täällä etelässä voi vain haaveilla.
Reilun viikon päästä palasin kotiin noin kuukaudeksi, ehkä vajaaksi. Hiki valuen ja kuumuudesta läähättäen odotan pääsyä takaisin viileään: sauakävelyä, opettamista, uusia haasteita. Nyt koulu on etsimässä minulle sopivaa asuntoa ja minä olen aloittanut paperityöt saadakseni asianmukaisemman viisumin. Siinä menee muutama kuukausi aikaa. Kun kaikki on valmista, voimme muuttaa yhdessä asumaan uudelle paikkakunnalle, tai sitten olla vuorotellen siellä ja täällä. Miten se nyt sattuukin parhaiten sopimaan. 

Minä odotellessani valmistelen uutta materiaalia opetusta varten: alan käyttämään uusia työkaluja, enemmän Googlen palveluita myös opetuksessa. Heillä on opetuksen tueksi jopa erityinen ohjelma. 

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä matkustan bussilla Saigoniin, vietän siellä pari päivää tehden ostoksia Dalatia ja opetustyötä varten: mm. siistejä työvaatteita, paitoja, jotka eivät soi vatsan kohdalta.  Sitten Dalatissa olisi tarkoitus alkaa sauvakävelemään ahkerammin, käymään joogassakin.

 

 

Kävisikö nyt niin, että peräkammarin miehestä, huoneeseen suljetusta lemmikistä, tulee aktiivinen ja toimiva aviomies?  Aluksi se merkitsisi osittaista etäsuhdetta. Jos asiat lähtevät siellä sujumaan, niin sitten kun aika on kypsä, voitaisiin asettua sinne ja käydä täällä vain "mökillä".

20170603-060856.jpg

 

 

 

Joitakin varjoja asiaan myös liittyy, mm. se, että koirat jäävät aluksi tänne ilman jokaamuista lenkittäjäänsä. Ne kuitenkin saavat ihan hyvää hoitoa täällä, vaikka eivät pääsekään kauemmas kävelylle. 


Kuvassa yllä Kito-koira noin vuosi sitten. Minä olin juuri palannut Suomesta Hanoin kautta kotiin, ja pieni koiranpento oli täällä odottamassa. 

 

 

 

 

 

20180528_065822.jpg

 

 

 

 
Kumppani hyväksyy ajatuksen osittaisesta erillään olosta pienen miettimisen jälkeen. Hänelle ei riittäisi syyksi pelkkä vapaaehtoistyö, vaan asiassa täytyy olle myös itsekkäämpiä ja rahakkaampia motiiveja:  työnantaja voi avustaa viisumin hankinnassa ja myöhemmin, sitten kun minulla on työlupa, myös maksaa palkkaa.  Vietnamissa palkat ovat onneksi niin matalat, ettei ole pelkoa eläkkeen tulorajojen ylityksestä. 
 

 

20180528_070222.jpg

 

 
Puutarhani etupihassa rehottaa erityisesti palkokasveja, joukossa on myös yrttejä ja mm. chiliä: kaikki suloisesti sekaisin ja toinen toistaa tukien.  Siellä elää myös muutama sammakko, ja ne kurnuttavat öisin.  Jasmiinin tuoksu leviää sieltä aamuvarhaisella kun suuntaamme siitä ohi koirien kanssa kävelylle. 
 

 

20180528_070509.jpg

 

 
Kumppanin perhe on siirtynyt sianhoidosta kukkien kasvatukseen. Lisämaan ostokin on hiljalleen nytkähdellyt eteen päin, vaikka luulin, ettei siitä tule koskaan mitään.

 

20180528_070723.jpg

 

 
Sateet ovat jo alkaneet, ja etupiha on usein veden vallassa. Sinne pitäisi oikeastaan ajaa monta kuormaa soraa. 

 

20180528_070805.jpg

 

 
Takapihalla minulla on toinen puutarhapalsta kanatarhan aidan vierellä. Siellä kasvaa tomaattia ja muita kuumalle etupihalle sopimattomia kasveja.  Etualalla pylvään vieressä näkyy suosikkikasvini Murraya koenigii, currypuu.  Se on lähtenyt yllättävän hyvin kasvamaan oksapistokkaasta. Sen pistokkaan helmikuussa saigonilaiselta joogaopettajalta. 

 

 

20180528_070901.jpg

 

 

 
Tässä se takapihan puutarha. Taustan vaalealla muovilla peitetyssä kopissa oli ennen sikoja, nyt kukkien taimia. Tuon vihreän verkon takan ovat kaikki taskuista siirretyt taimet, nuo jotka näkyvät ylemmäksin kuvassa, mm. se murrraija.  Taimitaskut eivät ole tällä hetkellä käytössä.