Sykloni Charlotte piipahti tuolla pohjoisessa, oli syklonina vain muutaman tunnin, ja sitten taas heikkeni trooppiseksi matalapaineeksi. Piti paikkansa se käsitys, minkä olen jo oppinut: jos sykloni tulee lännestä tai kaakosta mereltä, se tietää pahoja tuulia, jos se tulee pohjoisen suunnasta, se tietää vain rankkoja sateita.  Niitä saatiin tänään, ja saatiin tulvia. Asiasta raportoikoon ensin lehtiartikkeli.  Hurjaa jälkeä keskustassa. Meillä Caravonicassa sen sijaan ei mitään kovin dramaattista näkynyt. Kävin kuitenkin raportointimatkalla sähkömopoineni, ja tuloksen näette tässä viivojen välissä, jos koneenne tuon Google,videon suostuu näyttämään:




Tulipahan harrastettua äänibloggausta, vai videobloggaustako tuo on, pitkästä aikaa. Oman puheääneni lisäsin jälkeen päin illalla sateen yhä ropistessa. Niinpä tuossa voi oikeastaan kuulla kahdenlaista ropinaa päällekkäin.

Ja tässä sitten paikallisen meteorologian laitoksen kartta syklonin kulusta ja sen varoalueista.



Tuossa meidän (katso tekstiä Cairns oikealla) ja syklonin välissä on niin korkeita vuoria ja metsiä, että se väkisinkin heikkenee mannerta ylittäessään.



Koirat saivat, tai joutuivat olemaan sisällä. Misu oli vähän ihmeissään, että miksi ne nyt yhtäkkiä tuodaan hänen reviirilleen.




Ja ankat ne eivät tahtoneet pysyä sisällä tai edes pensaan alla sateelta suojassa, vaan kököttelivät tuntikausia kuin varikset aidalla nurmikon betonireunuksen päällä.  

Ja muita kuvia





Olkoon halpaa toritaidetta tai mitä vain, mutta minulle tämä on muisto Mesiäisen Kaijalta ja samalla pala Suomi-romantiikkaa. Talvimaisema taulriippuu seinällä tuohuoneeni oven päällä. Katson sitä joskus ja mietin sitä isovanhempieni Suomea, jota tämä taulu on kait tarkoitettu kuvaamaan.


Alkaneen vuoden ensimmäisenä päivänä oli talon kulmalla kasvavan banaanikasvin terttu siinä mallissa, että päätin pistää sen poikki ja antaa irrotetun tertun banaanien kypsyä loppuun muualla. Näin minua neuvottiin tekemään siinä vaiheessa kun ensimmäisissä banaaneissa alkaa ilmetä keltaista väriä.  Reilun viikon päästä olikin sitten banaanisato valmis. Osa niistä kuivattiin hyötykasvikuivurissa samalla kun siinä pääasiassa kuivattiin mangoja. Osa taas annettiin naapureille ja tuttavilla, ja muutama syötiin ihan sellaisenaan.




Tässä kuvasa on auto nimeltään Lada Niva Bushman. En minä autoista paljoa mitään tiedä, mutta sen verran kuitenkin, että kyllä vihreä Lada aina silmään pistää ja tuo mieleen muistoja lapsuuteni ja nuoruuteni Suomesta. Voi jopa olla, että olen tämän kuvan aikaisemminkin esitellyt. Se nimittäin on vuoden 2008 helmikuulta. Löysin sen yllättäen vanhasta kamerapuhelimestani, joka nykyään on Nancyn puhelin.

Samalta muistikortilta löytyi myös muita mielenkiintoisia kuvia, joita Nancy on ottanut pitkin vuotta.



Lokakuiselta Singaporen-matkalta, jonka aikana Nancy osallistui mielenterveysalan konferenssiin, on tämä kuva luennoitsijasta, joka on minullekin tuttu. Ajahn Brahmavamso on Länsi-Australiassa asuva buddhalaismunkki, alkujaan brittiläinen. Hän kiertää ympäri maailmaa puhumassa (ja puheita on paljon myös netissä). Mies on hyvä puhuja, puhuu kauniilla brittikorostuksella ja kertoo myös vitsejä tai yleisemmin sanoen viljelee puheessaan brittihuumoria.  Häntä tuli kuunneltua myös elävänä Singaporessa aikanaan. Nykyään häntä voi kuunnella tietysti myös netissä.

Ja edelleen kuvia samalta sormenkynnen kokoiselta muistikortila:

 
Kaupungin puisto-osasto on taannut linnulle pesimärauhan aitaamalla pesäalueen ja asettamalla varoituskyltin "brid nesting in progress" eli "linnun pesintä meneillään".  Suurin osa ihmisistä kait tajuaa, että tuo pesintäpaikka tulee kiertää.


< Joulukuu | Koko tammikuu | Helmikuu >