Täälläkin olen ollut ennen. Se tapahtui viime vuoden (2010) joulukuussa, kun olin palaamassa Thaimaasta Singaporeen, josta minun oli määrä lentää takaisin Australiaan. Lokakuussa kuitenkin olin tavannut Singaporessa mukavan indonesialaisen tyypin, joka kutsui minut luokseen kylään. En ajatellut koskaan käyväni, mutta nyt joulukuussa, kun ei vielä huvittanut eikä edes tarvinnut palata Australiaan, päätin ottaa halvan lennon Jakartaa ja kiertää Javan saarta reilun viikon verran ennen kuin olisi sovitut joulupukkikeikat. Kävin enkä niin hirveästi tykännyt. Oli hyvin vaikea matkustella yksin Indonesiassa, koska liikenne oli todella kaottista joka paikassa, eikä minulla ollut useimpien kanssa yhteistä kieltä.

1313848982_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 Viime aikojen asuinpaikkoja:  B: Perth,  A: Kyogle NSW / Brisbane QLD seudut, C: Jakarta. Singaporessa (D) kv'in viimeksi joulukuussa 2010, mutta uusi vierailu on jo suunnitteilla.

Vaan toisinpa kävi. Tammikuussa tapasin netissä paikallisen naisen, jonka kanssa keskustelin Jakarta-kokemuksistani ja erityisesti kapupungin kasvisravinhtolatarjonnasta. Siitä juttu eteni mutkattomasti myös muihin aiheisiin. Kohta huomattiin puhuvamme viedoyhteyden välityksellä tuntikausia päivässä. Kohta minut myös esiteltiin äidille, ja tiesin jo mitä se hänen kulttuurissaan merkitsee. Olimme jo puhuneet alustavasti, että saan häneltä apua ravintolakierrokselle kun seuraavaksi tulen Jakartaan. Kohta sovimmekin, että vierailu tapahtuisi noin puolen vuoden päästä eli elokuussa, jolloin Indonesiassa on pitkä yleinen lomakin. Niinpä varasin lennot ja jäimme odottelemaan miten tilanne siitä kehittyy. Ja kehittyihän se, ja tapaamispäiväkin alkoi pian tuntua lähitulevaisuudelta. Kuusi viikkoa ennen lentoa tuli kuitenkin vaikeuksia asunnon kanssa Perthissä, ja sain hätämajoitusta kaverini maatilalta Itarannikolla. Kävin siellä viettämässä erittäin mukavan ja monipuolisen loman. Sitten heinäkuun toiseksi viimeisenä päivänä matkustin kavereiden kanssa ensin kultarannikolle nauttimaan vegaanisia pitsoja hyvässä seurassa

 1313849340_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä ollaan kyllä jo jälkiruuissa.  Indonesialaista seuraa: Maria Jakartasta ja Laras Balilta.

Kultarannikolta sitten seuraavana päivänä Brisbaneen odottelemaan illan lentoa Perthiin. Vanhassa tutussa Brisbanessa aika kului niinikään kasvisravintolassa, tällä kertaa enimmäksen vanhojen, eli viimevuotisten ystävien seurassa. Perthissä vallinneen yksinäisyyden jälkeen olinkin tällä seudulla haltioissani runsaista positiivisista ihmiskontakteista ja erityisesti vanhojen ystävien tapaamisesta. Aika siis kului siivillä, ja kohta olin matkalla lähijunassa lentokentälle. Muutaman tunnin odottelu ja Illalla kymmeneltä lento Perthiin, jonne saavuttiin noin viiden tunnin kuluttua, mutta paikallista aikaa vasta puolen yön maissa. Matkan vaikein osa oli edessä: kuinka kuluttaa reilut 20 tuntia Perhissä: yrittääkö sinnitellä torkkuen lentokentällä vai ajaako taksilla hotelliin nukkumaan. Ensin yritin ottaa bussin kaupungin keskustaan, mutta kun sitä ei ollut, otinkin sen kotimaanterminaalista ulkomaanterminaaliin, joka oli auki läpi yön. Siellä asetuin eräälle penkille, jolla sain nukuttua muutaman tunnin. Aamulla ennen kuutta laitoin laukut maksulliseen säilytykseen ja vain kevyt reppu mukanani lähdin kävelemään kohti kaupungin keskustaa. Pääsinkin Bayswateriin, sinne, missä olin vielä kesäkuussa asunut. Sieltä otin junan keskustaan, jossa aloin etsiä huonetta. Sainkin 50 dollarin huoneen, jossa syömässä käytyäni nukuinkin kuutisen tuntia iltaan saakka. Illalla sitten lähdin junalla lähemmäksi lentokenttää ja otin taksin ulkomaanterminaaliin. Siellä minulla oli rielusi aikaa odotella lentoa.

1313850075_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pieni viimehetken viivästys koneeseen nousussa ja lähtöportin vaihto. Päästiin kuitenkin lähtemään ajoissa. Lento Perthistä Jakartaan oli kestoltaan suurin piirtein sama kuin oli ollut lento Brisbanesta Perthiin. Molemmilla kerroilla enimmäkseen nukuin tai torkuin. Minä en pelkää lentämistä, vaan suorastaan nautin siitä. Jakartan-reitille sain kuitenkin vierustoveriksi nuoren naisen, joka saapui koneeseen myöhässä panikoitunut ilme kasvoillaan. Ennen nousua hän laittoin oksennuspussit valmiiksi. Niille olikin sitten pian käyttöä, samoin kuin myöhemminkin lennon aikana. Varsin urhea suoritus lentää pelostaan huolimatta. Minä olisin halunnut syödä Jetstar-yhtiön kiinalaisen kasvisruoka-annoksen, mutta sitä ei taaskaan ollut saatavilla. Nyt minulle tosin kerrottiin, että sen voisi tilata etukäteen. Ehkäpä teenkin niin ensi kerralla.

 

Elokuussa kirjoitettu juttu jäi kesken ...