Seison asemalla odottamassa paikallisjunaa. Matka ei ole pitkä. Olisin voinut tehdä sen polkupyörällä, mutta nyt en tehnyt. Ei siksi, että satoi. Sade ei minua yleensä haittaa, mutta päivällä kauppareissulla joku vohki sivulaukustani pyöräni lampun, enkä halnunnut ajaa pimeässä illassa ilman lamppua. 

Enkä halunnut käydä ostamassa edes halpaa pyörän lamppua, koska pyörä menee myyntiin ensi viikolla vähän ennen kuin minulla on lento Brisbaneen. Muutama viikko sitten päätin lähteä Perthistä vähän aikaisemmin kuin olin suunnitellut eli jo kesäkuun lopulla. Menen kuukaudeksi takaisin itärannikolle, ystäväni maatilalle, jossa apuani, tai ainakin seuraani, kaivataan.   En halua jäädä tänne Perthiin roikkumaan edes kuudeksi viikoksi, en sittenkään vaikka olisi voinut suorittaa loppuun indonesian kielikurssin ja jatkaa Bikran-joogaa vielä jonkin aikaa. 

Kesäkuun 21. päivä aion siis lentää Perthistä (A) Brisbaneen (B)  ja sieltä matkustaa Kyoglen lähelle Findon Creekiin maatilalle, jossa vietin reilun kuukauden loppuvuodesta 2009. Sitten heinäkuun viime päivinä lennän Brisbanesta takaisin Perthiin, mutta vain päiväksi, ja tuon päivän vietän ehkä jopa lentoasemalla tai lähettyvillä. Sitten seuraavana yönä minulla on lento Indonesian Jakartaan (C), jossa vietän ainakin pari kuukautta. Sieltä käsin käy ainakin "melkein Singaporessa" eli Sumatran saarella Palembang-nimisessä kaupungissa.  Mitä sen jälkeen tapahtuu, onkin sitten taas ....

 

Maallinen omaisuus on kiviriippa matkustavaiselle. Sitä kertyy aina liikaa, ja siihen kiintyy, jos ei muuten niin siihen tuhrattujen rahojen takia. Minä yritin myydä tammikuussa uutena ostettua  polkupyörääni hyvään hintaan. Ei onnistunut, joten annoin mennä halvalla, satasella. Halvemmaksi olisivat nuo kilometrit tulleet junalla ajaen, mutta lipahan hupinsa siinäkin kun kartan ja kompassin kanssa sai etsiskellä pyöräreittejä.

Isohkon vaatekaapin (Ikea) olin myös ostanut, mutta onneksi vain käytettynä. Samoin ostin tämän Ikean parvisängyn käytettynä. En koonnut sitä kuitenkaan parvisäångyksi, koska arvioin, että se ei olisi kestänyt heilumatta ilman seinään pulttaamista. Ja, koska talo on aika hyvin lämpöeristetty ja huoneeni hyvin pinei, ei parvella nukkumiista tarvita lämpötaloudellisista syistäkään. Sen sijaan kokosin sängyn niin, että nukkumapuoli on alhalla ja yläpuolella on tilaa muuhun käyttöön. Sinne tarkoitettuja melamiinilevyjä sahailin niin, että sain rakennettua niistä hyllyt nukkuma-osan lähelle ja samoin vähän ylemmäs. Nyt siitä tuli siis yhdistetty sänky ja työpöytä. Sängyn patjalle asetettu kova tyyny toimi työtulina. Minä kun lopetin tavallisten tuolien käytön ja istun matalalla "jooga-asennossa". Näin yritän pitää jalkojen lihakset aktiivisina sekä notkeuttaa lantiota ja alaselkää.  Sängyn yläpuolelle ja osittain yläosan ympärillekin olin pingottanut verhokankaan, niin, että siitä tuli mukava teltta. Varsin toimiva ratkaisu, jota aion kehitellä eteen päin joskus myöhemmin. Nyt sänky on jo mennyt ilmaiseksi eräälle kiinalaisperheelle. Vaatekaapin annoin pleastusameijalle. Ny on enää jäljellä pari vanhaa tietokoneen runkoa ja isokokoinen näyttö. Kaiken muun saakin sitten vietyä mukanani Findon creekiin, jossa viime vuotinen Brisbanen omaisuuteni edelleenkin on. 

Tässä tilaneteessa olisi kätevää, jos voisin ajaa autoa, ja jos minulla olisi auto. Voisin hankkia pakettiauton, matkailuauton tai vaikkapa kokonaisen bussin ja raahata siinä tavaroitani. Vielä kätevämpää olisi tietysti oppia elämään ilman kiinteää omaisuutta ja omistaa vain 30 kiloa, mikä kulkisi mukana repussa ja matkalaukussa myös lentoteitse.

Joogan ja indoneisan kurssin lisäksi yksi mukavista asioista Perthissä on ollut Tai Chi ja meditaatiokurssi Fo Guang Shan -nimisessä kiinalaistemppelissä tässä lähettyvillä. Se päättyi sopivasti paria päivää ennen lähtöäni, joten sitä ei tarvinnut edes jättää kesken.

 

Vähän videota.

Osa aiemmin blogissa linkitetyistä videoista ei enää toimi, koska Googlen videot lopetti ja siirtyi youtubeen. Pitäisi laittaa ne linkit uudestaan joku päivä ... Sitä odotellessä tässä vähän muistoja menneisyydestä videolinkkien kuatta.

 

Tämä talo, jossa vietän toiseksi viimeistä päivää, on kohta minulle muisto vain ...

Tässä pätkä Townsvillestä vuodelta 2003:

Woodstockissa vuonna 2004 otetussa videossa leikkivät Bluey ja Misu

:  

Singaporessa vuonna 2002:

 

Youtube-kanavallani on lisääkin jos kiinnostaa.