Olen käynyt täällä ennenkin. Ensimmäisestä käynnistä on kohta kaksi vuotta ja viimeisestä siitäkin 10 kuukautta. Ystäväni Darrenin maatila pohjoisessa Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa, reippaat sata kilometriä Brisbanesta etelään.

 

Kaksi vuotta sitten olin liikkeellä polkupyörällä. Nytkin pyörä on mukana, mutta mitään pidempiä reissuja en ole sillä tehnyt enkä ehkä teekään. Kiitos Eeviksen, joka säilytti pyörää minulle Brisbanessa ja toi sen minulle juna-asemalle saavuttuani lentoteitse Perthistä 21. kesäkuuta. Alun perin tarkoitukseni oli pyöräillä Brisbanesta tai Kultarannikolta tänne saakka, mutta koska Darrenilla oli asioita Brisbaneen, sain häneltä autokyydin. Koko 35 kilon tavarakuormaani en olisi millään saanutkaan tuotua pyörällä, joten tavarat olisi pitänyt joka tapauksessa lähettää jollain konstilla tänne. Ja täällä minulla oli lisää tavaraa odottamassa, lokakuussa Brisbaneen  jättämäni, jotka Darren oli hakenut tänne tammikuussa, ja jotka hänen oli määrä lähettää rahtina Perthiin. Onneksi ei lähettänyt, sillä Perthiin en enää halunnut jäädä. Se paikka vain ei toiminut minun kohdallani, ei ainakaan se talo jossa asuin, ja ne ihmiset joiden kanssa olin tekemisissä. Totta puhuen menivät sukset ristiin sen verran, että minun toivottiin lähtevän ennen suunniteltua heinäkuun loppua. Pethin jälkeen Brisbane tuntui hyvin tutulta ja kotoisalta, samoin tämä Lismoren-Kyoglen seutu. Oikein muita varteenotettavia paikkoja ei sitten Australiassa taida ollakaan: Sydney ja Melbourne sekä Adelaide ovat liian kylmiä ja ehkä suuriakin, Darwin pohjoisessa on liian kallis ja syrjäinen, vaikka onkin hyvin lähellä Indonesiaa eikä kovin kaukana muistakaan Kaakkois-Aasian maista.

Ensimmäistä kertaa olen tällä sydäntalvena. Sen tiesin, että talvi on täällä kylmä, kylmempi kuin Perthissä ja Brisbanessa, eikä tässä talossa ole lainkaan lämpöeristystä, ei edes katossa, vain pelkkä kattopelti ja sen reunoilla isot raot. On metallinen uuni, jossa poltetaan puita, mutta lämpö karkaa saman tien harakoille tai ainakin lämmittää kattopeltejä sisältä päin. Iltaisin on kömmittävä makuupussissa monien peittojen alle, jotta pysyisi lämpimänä. Tietokonettakaan ei voi iltaisin käyttää, sillä sormet uhkaavat jäätyä. Swannin kanssa kuitenkin yritetään puhua joka päivä, joko aamulla tai sitten alkuillasta. 

 

 Hyvin tulee uni kuitenkin näissä rauhallisissa maisemissa. Ja kylmän takia on pakko nukkua melkein auringon nousuun saakka.  Lähimpään kaupunkiin on kolmisenkymmentä kilometriä ja lähimpään Bikra-joogastudioon liki sata. Ei ole tullut käytyä joogassa eikä kuntosalilla aikoihin. Sen sijaan syötyä on tullut sitäkin enemmän. Kylmä pistää syömään vähän ylimääräistä silloinkin kun ei ole nälkä.

Pihalla kasvoi suuria nokkospuskia. Niistä kävin leikkaamassa nuoria versoja nokkoskeittoon ja -ohukaisiin.

 Ruokailua on harrastettu myös muiden ihmisten seurassa. Ollaan ajettu tuo 30 - 100 kilometrin matka paikallisten kasvissyöjien tapaamisiin Kyogleen, Lismoreen ja jopa Byron Bayhin.

 Kaksikymmentä tuhatta lehmää on tämän vegaanisen ravintolan nimi Lismoressa. Minä söin molemmilla kerroilla siellä käydessäni pitsaa, joka oli erittäin hyvää. Pinnalla oli yrttejä ja siemenjuustoa.

 

Tapasin myös muutamia indonesialaisia tai maata hyvin tuntevia. Perhistä lähtiessähän minun täytyi jättää myös indonesian kielen kurssit kesken.

 Lismoressa kävimme aamutorilla ja söimme masala dosa -annokset.

 

Sitten eräänä viikonloppuna meitä oli liki 30 maatilalla. Joukossa oli sekä vanhoja että uusia tuttuja.

Polttopuita piti tehdä ihan urakalla, että pysyisi lämpimänä.

 

Eräänä lauantaina kävimme myös katsomassa erään kyläläisen rakentamaa jurtta-tyylistä ekotaloa. Talo on kukkulalla, jolta aukeavat mahtavat maisemat.

Yksi kesken jääneistä projekteistamme oli korsusaunan kaivaminen joen törmälle.

 *  *  *  *  

Julkaisen tämän kirjoituksen vähän myöhässä kun olen jo kaukana noista seuduista, takaisin tropiikissa. Oli todella antoisa kuusiviikkoinen. Tuli tavattua monia viime vuotisista ystävistä Brisbanen tienoilla. Jos Australiaan palaan, niin ehdottomasti takaisin Brisbanen seudulle.